Näytetään tekstit, joissa on tunniste valkosipuli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valkosipuli. Näytä kaikki tekstit

19.9.2018

Luomutodistus

Viime viikkoina olemme käyttäneet kaikki vapaat iltapuhteet (joita totiseseti ei ole monta ollut) valkosipulisadon puhdistamiseen. Se on hidasta ja pölyistä hommaa, mutta kohtapuoliin alkaa urakka olla valmis. Osa sipuleista on jo toimitettukin asiakkaille, ja loput postitetaan ihan lähipäivinä.

Valkosipulit lähtevät kilon pusseissa maailmalle


Ja sitten asiaan.

Koska osa valkosipuliasiakkaistamme haluaa taikka tarvitsee luomutodistuksen, ja koska se luomusäännösten mukaan pitää aina näyttää halukkaille, laitetaanpa tuo asiakirja tänne taas ihan julkisesti näytille. Se, ken on ostanut meiltä jotain itsekasvattamaamme (yrttejä, valkosipulia tai kukkia) ja tarvitsee luomutodistuksen ihan paperille räntättynä, ottakoon yhteyttä, niin lähetämme paperin.

Luomutodistus, sivu 1, voimassa v 2022 loppuun.

Luomutodistus, sivu 2, voimassa v. 2022 loppuun.












5.8.2017

Semmoinen kesä, ja syksy

Tämän kesän torikausi on nyt meidän osaltamme ohi. Kesäkuun puolivälistä olemme olleet Savonlinnan torilla melkein joka päivä, mutta nyt lauantaina oltiin siis viimeistä päivää. Torikausi päättyi tälle vuodelle ominaiseen tapaa, sateeseen.

Muutama asteri siellä täällä

Kylmä ja sateinen kesä on viivästyttänyt kasvua kukkapellolla. Satoa ei oikein ole päässyt vielä keräämään. Muutama hajanainen asteri availee nuppujaan, mutta yleisilme on pellolla vieläkin väritön. Yleensä tähän aikaan meillä on jo asteria torimyynnissä sankotolkulla.

Koristekaali jo värittyy
Mutta kun kasvattaa useampia lajeja, aina joku kuitenkin menestyy. Tänä vuonna koristekaali on ennätysaikaisessa. Se selvästi tykkää viileästä.

Ryvässipuli jakautuu

Viileät ilmat taitavat olla myös sipuleiden mieleen. Ryvässipuli alkaa jakautua ja on vielä vahvasti kasvussa. Valkosipulikin kasvaa vielä, vaikka usein se on tähän aikaan jo nostettu. Tänä vuonna saadaan satoa, vaikkakin pieni osa normaalista. Vakiasiakkaamme saavat viimeinkin valkosipulinsa, mutta vielä rajoitamme niin, että sipulia riittää vain 1 kg/asiakas. Jospa ensi vuonna päästäisiin normaaleihin määriin. 

Voimakkaasti kasvussa vielä

Vaikka varsinainen torikausi onkin nyt ohi, emme suinkaan jää lomailemaan. Työt risuverstaalla alkavat heti, ja markkinakalenteri on jo mukavasti täyttynyt. Nähdään siis näissä merkeissä:

  • 10.-13.8. Joensuun kansainväliset suurmarkkinat
  • 17.-20.8. Kuopion kansainväliset suurmarkkinat
  • 25.8. Varkauden Sadonkorjuumarkkinat
  • 25.-26.8. Prisman Elonkorjuumarkkinat, Savonlinna
  • 2.9. Hartolan markkinat
  • 3.9. Lappeenrannan Maaseutumarkkinat
  • 5.-6.9. Pieksämäen syysmarkkinat
  • 8.-10.9. Kalaryssäys, Kuopio
  • 13.-14. 9. Savonlinnan syysmarkkinat
  • 16.-17-9. Ween Maan Viljaa, Jyväskylä
  • 16.-17.9. Muikku ja Pottu, Lappeenranta
  • 30.9-1.10 Tikkurilan maalaismarkkinat

Nähdään markkinoilla! Seuraa ilmoitteluamme!







3.7.2016

Valkosipulimurheita

Viime talven ankarien olosuhteiden takia nyt on tilanne se, että valkosipulisadosta on tulossa ennätyspieni. Suuri osa sipuleista ilmeisesti paleltui tammikuun pakkasissa, kun maassa ei ollut suojaavaa lumipeitettä.

Pitkällisen pohdinnan jälkeen jäljelle jäi 2 vaihtoehtoa: joko myydään kaikki sipuli, mitä tänä syksynä saadaan, ja lopetetaan valkosipulin viljely siihen, koske siementä ei ole muualta saatavana. Tai toisena vaihtoehtona otetaan nyt kaikki saatava sipuli itselle siemeneksi tulevaisuutta varten, eikä myydä yhtään asiakkaille.

Nyt on sitten päädytty tuohon jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Jotta voisimme jatkaa valkosipulin kasvattamista, emme siis tänä vuonna myy sitä  ollenkaan. 

Käytännössä kaikki nykyiset tilaukset pysyvät voimassa ja siirtyvät automaattisesti ensi vuoteen. Jos haluat perua tilauksesi, ilmoita niin poistamme sen listalta.

Laitamme vielä viestiä varaajille tekstiviestillä tai sähköpostilla, joten tietoa saattaa nyt tulla usemmalla tavalla ja moneen kertaan, pahoittelemme päällekkäisyyksiä. Kuittaamalla tämän tekstin luetuksi tähän tai Facebookissa, säästyt ehkä useammalta tiedotteelta. Pahoittelemme tilannetta, toivottavasti vuoden päästä voidaan palata asiaan iloisemmissa merkeissä!




8.4.2016

Pahin on nyt takana

Talvi alkaa olla taas takana. Eipä silti, ei talvessa varsinaisesti mitään vikaa ole. Tammikuun pakkasetkin tulivat ihan sopivasti liian lämpimän joulun päälle.
Ikkunaprinsessa. Keväämmällä vasta ulos.

Mutta kanojen puolesta aina vähän harmittaa. Ne joutuvat olemaan aika ahtaissa tiloissa koko talven. Ja vaikka maatiaiskanat kestävät kylmyyttä kohtalaisen hyvin, ei niitä voi talvella ulkoiluttaa, koska avonainen kulkuaukko kylmentäisi kanalan. Keväällä on jo mukava päästää lauma iltapäivisin haistelemaan raitista ilmaa. Se jos mikä on merkki talven selän taittumisesta.

Tämän talven kovuus oli liikaa kahdelle mummokanalle. Toinen niistä oli Ulla. Pian Ullan kuoltua muu lauma rupesi kiusaamaan Penttiä, ja yhtenä aamuna se löydettiin niin pahasti nokittuna, että se piti lopettaa. Talvi on ankara vuodenaika kanalassa. Nyt ollaan jo voiton  puolella.


Toinen merkki vuodenajan vaihtumisesta on jatkuva tavaroiden kanniskelu. Pikkutaimet kuljetetaan idätyshuoneen keinovalosta kasvihuoneeseen, aitoon aurinkoon ja luonnolliseen vuorokausirytmiin. Kasvihuoneessa ne saavat tottua lämpötilan vaihteluun ja pieneen vetoonkin, kun huoneessa auotaan ovia ja tuuletusluukkuja. Se tekee taimista kestäviä ja vastustuskykyisiä.

Ahkeruus on ilomme. Ja kantaminen.

Paprikat kasvavat kiltisti.


Pienet laventelin alut.










Valkosipulit uinuvat tätä kirjoitettaessa vielä vahvan lumipeitteen alla, ja saavat mielellään ollakin siellä turvassa takatalvelta. Mutta osa ryvässipuleista on herännyt henkiin säilytyksessä, ja vihertyneitä on pistelty ruukkuun jatkamaan varttaan. Pilaantuneita ei ole säilytyksessä ollut nyt ollenkaan, joten hyvältä vaikuttaa siemensipuleiden suhteen.

Ryvässipuleita

Kyllä se kevät sieltä tulee, ja kesä! Ja ihana koristeportulakka!

Koristeportulakkoja odotellessa...








22.10.2015

Ongelmia valkosipulin kanssa

Valkosipulimme laatu ei ole tänä vuonna sitä mihin olemme tottuneet ja mitä sen pitäisi olla. Ensin ilmeni hometta Cledorissa, ja nyt myös Alexandraa ostaneet ovat ottaneet yhteyttä. Sipulit alkavat mennä huonoiksi jo nyt, vaikka tavallisesti niiden pitäisi kestää hyvänä monta kuukautta.

Tässä on nyt öitä valvottu ja mietitty, mitä voidaan tehdä. Sen lisäksi, että olemme saaneet asiakaspalautetta (erittäin fiksua ja ymmärtäväistä, kiitos siitä!), painajaiseen sisältyy se mahdollisuus, että home estää tulevaisuudessa valkosipulin kasvatuksen meillä. No, ensi syksy näyttää sen.

Valkosipulimme laatuun pettyneille meillä ei ole nyt muuta vastausta kuin palauttaa rahat ostoksestanne. Homeongelma ja sipuleiden pilaantuminen on nyt tullut tietoomme aika monelta asiakkaalta, esitämme tässä pahoittelut ja anteeksipyynnön, että olette joutuneet pettymään ostokseenne. Yhteyttä voi ottaa puutarha at vainolanluomu.net

17.8.2015

Kaks tötteröö ja kolme kippuraa

Risuverstas on palannut normaaleihin rutiineihin nyt, kun epäinhimilliset aamuherätykset ja torille säntääminen ovat taas tältä kesältä ohi. On jälleen aika käynnistää risuverstas ja suunnata katse kohti syksyn myyntitapahtumia. Niitä onkin kertynyt kalenteriin ihan ennätyspaljon.

Risuverstaalla niputetaan välillä olkikukkia
Nopea laskutoimitus kuitenkin osoittaa, että tilanne on hallittavissa ja jokaiselle myyntikeikkalle pitäisi riittää myytävää, jos tarkasti lasketaan työpäiville keskimääräinen urakkatahti. Puutarhulin päiväurakaksi, ainakin toistaiseksi, tuli kaksi tötteröä ja kolme kippurasydäntä. Loppupäivä on sitten vapaata käyskentelyä - kunhan vaan tulee huolehdittua valkosipulin kauppakunnostus, pakkaus ja tilaajille toimittaminen, kuivattavien kukkien keruu ja niputtaminen, ja loppujen valko- ja ryvässipulien nosto.
Vuoden vanhat Alexandran itusipulit

Onneksi tuli tuo kesä, lopultakin. Vaikka aamulla ei tarvitsekaan nousta aikaisin, on paljon mukavampi aloittaa työt valoisassa ja lämpimässä. Harvinaista herkkua tänä kesänä, tämä tällainen. Nyt sitten toivotaan lämmintä syksyä. Risuverstas on entiseen malliin kasvihuoneessa, jossa tähän aikaan kuivatellaan myös valkosipuleita. On kuulkaas aika tymäkät tuoksut aina aamuisin vastassa, kun ovet avataan.

Kasvihuoneen lämmössä ikiviuhko avautuu ja valkosipulit kuivuvat
Toistaiseksi edetään aika mukavalla aikataululla. Arkisin touhutaan risuverstaalla ja puutarhassa. Viikonloput kierretään myyntitapahtumissa. Ensi lauantaina lähdetään ihan Helsinkiin asti, kun Suomen Käsityöyrittäjien Käsityökortteli nousee Kamppiin, Narinkkatorille. Meidän risukojumme on siis siellä mukana.



Ja ettei Helsinkiin matkustaminen olisi pelkkää autossa istumista, voisihan sitä ajatella myyntikojun pystyttämistä jossain matkan varrellakin. Miten olisi Heinola? Perjantaina? Kukkia ja risuja Heinolan torilla? No, se jää nähtäväksi, seuraa ilmoitteluamme!

2.6.2015

Itusipuliyllätys

Kerrankin voi puutarhuli todistaa sellaista asiaa, että pitkäjänteinen työ tuotttaa tulosta. Pari vuotta vuotta sitten istutetut (siis oikeastaan kylvetyt) itusipulit ovat nyt todistettavasti selvinneet talvikylmyydestä ja kesien rikkaruohohyökkäyksistä.


Parin vuoden takaiset istutuspuuhat ovat nyt komealla mallilla. On kyllä ihme, että pienet itukkaat ovat selvinneet rikkaruohon seassa näin isoiksi. Puutarhuli saakin moitteet siitä, ettei ollut istutusvaiheessa tarpeeksi luottavainen. Kasvit on istutettu liiian ahtaasti; eikö puutarhuli uskonut, että ne täysikasvuisiksi jaksavat?


Vasemmalla on kaksivuotiaat, oikealla viime syksynä istutetut. Ei niillä niin kauhean suurta eroa ole! Hämmentävää, varret ovat melkein yhtä tanakat kuin kynsistä istutetuilla valkosipuleilla. No, syksyllä sitten nähdään millaista tavaraa maan alta paljastuu. Nyt ei passaa mennä nykimään.


Mutta kun nämä on kerrankin näin isoiksi saatu, tulee vähän paineita pitää kasvusto nyt kunnossa. Ei muuta kuin vettä kantamaan heti jos sateissa on muutamankin päivän tauko. Ja ahkeraa harausta, etteivät pääse rikat enää tässä vaiheessa yllättämään. Jollakin keinolla pitäisi yrittää muistaa varata tulevasta valkosipulisadosta uusia itukkaitakin, kun tämä nyt näin hyvin rupesi onnistumaan. Ei tämä koskaan aiemmin näin hyvin ole mennyt, mitähän tuli tehtyä oikein?

21.5.2014

Sieltä ne nousevat

Viime syksynä kylvetyt itusipulit ovat kovassa vedossa juuri tällä hetkellä. Kasvu on voimakasta ja kylvös tiheä. Rikkaruohot ovat suorittaneet ihan pikkuisen nurkanvaltauksen kylvöksen toisessa laidassa, mutta ne on vielä helppo torjua.
Laatikon alla turvassa.

Kauniit oranssit muovilaatikot ovat siis kanojen takia. Ilman näitä komistuksia kaikki pihan istutukset häviäisivät hetkessä ahkerien kuopsuttelijoiden jalkoihin.

Haralla oli nopea kitkeä laatikkorivin ympärille rikkaruohoton alue, kun sama työ oli jo kertaalleen tehty syksyllä. En silti epäile yhtään, etteikö rikkaruoho-, vuohenputki- ja leinikkihyökkäys ehtisi vallata tuota neitseellistä maata kesän mittaan. Ja monta kertaa.


Leinikki on päässyt livahtamaan rikkaruohottoman vyöhykkeen läpi. No, otetaan leinikki pois.
Itukkaat ovat terhakkaassa kasvussa. Kun laatikon nosti pois, alta hulmahti mojova valkosipulin tuoksu. Nämä itukkaat taitavatkin olla voimallisempaa tavaraa kuin varsinaiset kynnet.

On siinä pienellä alueella sipuli poikineen, sano.
Alue näyttää kuvassa todella pieneltä, mutta siinä kasvaa vieri vieressä mahoton määrä uutta, tuoretta valkosipulia. Pitää vaan muistaa käydä niitä hoitelemassa kesän mittaan, eli kitkemässä, lannoittamassa ja kastelemassa. Hyvältä näyttää ainakin tähän mennessä.

12.3.2014

Erikoinen maaliskuu

Onpa ollut erikoinen maaliskuu. Tänäänkin oli lämmintä melkein 10 astetta. Lumet alkavat kadota pihalta, kohta pääsee haravoimaan! Ilmassa on jo kevään tuoksua, mutta jostain syystä se ei nyt oikein ilahduta.

Kasasin viimeiset lumenrippeet köynnösruusun päälle, ettei se innostuisi lähtemään kasvuun liian aikaisin. Jos vielä kylmenee, uusi kasvusto paleltuu varmasti. Muutama joululta jäänyt tuijanoksa lumikinoksen päällä estää lumen sulamisen. Kokemus on osoittanut, että pihalle jääneiden risukasojen alla säilyy lumi yllättävän kauan.

Pysyhän sie köynnösruusu vielä pari kuukautta unten mailla. Lumikasan päällä raikkaan vihreää tuijaa, vasemmalla keväänruskeaa tuiviota.


Alppiruusu ei ole moksiskaan lämpimästä maaliskuusta. Nuput ovat aika lupaavat, toivottavasti eivät palellu

Timjami on säilynyt hyvänä lumen alla


Vuorenkilpi kukoistaa, oli sää mikä tahansa. Ihan oikea asenne!





Valkosipulit ovat tuolla ojan takana, lumen alla turvassa
Valkosipulin kanssa kävi kyllä hyvä tuuri. Ne istutettiin syksyllä pikkupellolle, eikä lumi ole sieltä kadonnut samaa tahtia kuin muualta. Ihan uskomatonta, että  maa alkaa olla aika lailla lumeton joka paikassa muualla, mutta juuri valkosipuleille sitä riittää lämpimistä keleistä huolimatta. Toivotaan, että lumi pysyy pikkupellolla pitkälle kevääseen.




13.10.2013

Itukkaita istuttamassa

Posti toi perjantaina paketin itusipuleita.Niinpä, niitä piti tilata muualta, kun tänäkään kesänä ei muistettu jättää omia kukkavarsia leikkaamatta. Vai lienekö iskenyt ahneus, sillä kukkavarsien jättäminenhän pienentää tulevan sipulin kokoa huomattavastikin. Joka tapauksessa tänään pistin maahan reilun kokoisen annoksen itusipuleita, ja se tapahtui näin: kaivoin ensin uran kasvimaan rikkaruohottomimpaan reunaan. Uran syvyydeksi tuli reilu lapionpistollinen, sillä tarkoitus oli perustaa penkki kunnolla, mutta jättää se kuitenkin matalaksi. Valkosipulille suositellaan usein kohopenkkiä, ettei seisova vesi pääsisi vahingoittamaan sipuleita. Meidän peltomme ovat kuitenkin niin läpäiseviä, ettei märkyysongelmia ole ollut, eli kohopenkkiä en halunnut nytkään.

Uran pohjan täytin sitten kanalasta tuodulla pehkulla (sieltä orren alta kaikkein vahvinta tavaraa) ja lehtisilpulla. Seuraava kerros lapioitiin vuoden vanhasta kompostista. Valkosipuli tarvitsee voimakkaan lannoituksen, ja tämän sekoituksen tarkoitus on tuottaa typpeä ja toimia penkin alla eräänlaisena lämpöpatterina. Toivon, että palava aines penkin pohjalla ehkäisee, tai ainakin hidastaa, myös juolavehnän leviämistä pikku itusipuleiden joukkoon.
Välillä on tarpeen vähän tampata multaseosta tiiviimmäksi, jotta sipuleihin kehittyvät juuret saisivat hyvän multakosketuksen. Lämpöpatterin päälle uhrasin vielä kerroksen ostomultaa, jälleen tarkoituksena rikkaruohojen torjuminen. Kasvimaan reunalta on aina uhkaamassa erilaisten rikkakasvien vyöry, ja hentoiset itusipulit jäävät ihan varmasti häviölle, jos joutuvat niiden kanssa taistelemaan. Sen takia vielä käänsin talikolla metrin levyisen demilitarisoidun vyöhykkeen itupenkin ja vihollisten väliin. Varmasti se ainakin hidastaa juolavehnän hyökkäyksiä.
Valmiin penkin päälle ripottelin sitten itukkaat, ja peittelin ne vielä ostomullalla.

Nythän on tarkoitus, että nämä pikkaraiset kasvaisivat 2-3 vuotta kokoa, jonka jälkeen ne vasta istutetaan siemeneksi. Näinä vuosina niitä kyllä uhkaa moni vaara, eli kovin epävarma tämä projekti on. Siementä on kuitenkin niin paljon, että kyllähän tästä jo jonkin verran pitäisi onnistuakin....Toisesta, vähän pienemmästä itusipuliprojektistani voit lukea täältä.

Nämä ohjeet pätevät aika pitkälle myös varsinaisen valkosipulin viljelyssä sillä erolla, että normaalistihan sipulia lisätään kynsistä. Viljelyssä tärkeintä on voimakas lannoitus ja kastelu, sekä homeiden ja rikkaruohojen torjuminen ennakolta. Talvivalkosipulia ei kannata istuttaa liian aikaisin, mutta vuodet ovat osoittaneet, että vaikka olosuhteet vähän heittäisivätkin, valkosipuli ei ole moksiskaan. Vain märkä syksy saattaa olla sille kohtalokas.


26.8.2013

Yksi kerrallansa

 Valkosipulin viljelyssä on paljon käsityötä. Kesän mittaan pellolla harataan, kitketään, lannoitetaan ja kastellaan. Osa työvaiheista on koneistettavissa, mutta paljon täytyy tehdä ihan omin pikku kätösin. Sato nostetaan käsin, ja sipuleista leikataan juuret ja varret, ja niitä puunataan ja puhdistellaan moneen kertaan. Kun nämä työvaiheet tehdään käsin, sipulit eivät pääse vahingoittumaan missään käsittelyn vaiheessa. Sanotaankin, että valkosipulia pitäisi käsitellä yhtä varovasti kuin kananmunia. Tätä kirjoitettaessa sipulilaatikot on juuri otettu kuivurista, ja nostettu huoneenlämpöön jälkikuivumaan. Nyt on edessä viimeinen kauppakunnostus, ja se tehdään tietenkin...käsin.   
 Multaisten sipulikerrosten alta hierotaan esiin puhtaan valkoinen kuori. Loputkin juurentyngät leikataan pois, ja varsi lyhennetään parin sentin pituiseksi. Samalla sipulit lajitellaan: viljelyyn tarkoitetut isokyntiset  siemensipulit omaan koriinsa, ja syöntisipulit omaansa, jokainen yksi kerrallansa. Lisäksi erotellaan kaikkein pienimmät sipulit. Niistä voidaan tehdä vaikka valkosipulikransseja. Onpa näitä pikkuriikkisiä sipulinpulleroita laitettu kukkakimppuihinkin. 
 

Olemme viljelleet Aleksandraa melkein 15 vuotta, virallisesti luomutarkastettunakin jo 10 vuotta. Joka vuosi pinta-alaa on hiukan lisätty, mutta silti emme täysin pysty vastaamaan kysyntään. Jo monena vuonna sato on ollut kokonaan varattu jo kuukausia ennen sadonkorjuuta. Aleksandralla on hyvä maine viljelyvarmuuden ja makunsa puolesta, ja sipulia tilataan meiltä ympäri Suomea, ihan pohjoisinta Lappia myöten.




Kiitos kaikille teille, jotka uskollisesti olette tilanneet Aleksandraamme jo monta vuotta, postin törkeän kalliista lähetyskuluista huolimatta. Tänäänkin lähti vino pino sipulipaketteja maailmalle.