Puutarhulin homma se on yhtä kantamista. Milloin on pikkutaimiparat
liian kylmässä, milloin liian kuumassa. Milloin liian valoisassa,
milloin taas varjossa. Ja eikun kantamaan heitä otollisempaan paikkaan.
Sitä luulisi, että puutarhuli saisi vapautuksen kantajan hommasta
talvisaikaan, mutta ehei. Ainakaan
puulämmitteisen talon puutarhuli ei pääse unohtamaan kantamista
talvellakaan. Talvella vaan kannellaan vähän eri tavaraa.
|
Jos joku veis meidät sisälle |
Kantamisessahan on tärkeintä homman järkiperäisyys. Pienikin ihminen, ja heikompisorttinenkin, pystyy kantamaan isoja taakkoja, kun kantovälineet ovat kunnossa.
|
Nätti mutta ei tällä kyllä uskalla mitään oikeesti kantaa |
Näillä pakkasilla kuluu suuri osa päivän valoisasta ajasta siihen, että saa pysymään talon lämpimänä. Kantaminen itsessään lämmittää sen verran, että puiden roudaamisen jälkeen sisällä saattaa tuntua jonkin aikaa ihan lämpimältäkin...kunnes katse osuu mittariin. Eikun pökköä pesään taas.
|
Ruma mutta kevyt ja kestävä |
Ja sitten kun on saanut puut sisälle, alkaa se tuhkan kantaminen ulos. Aika usein tulee tuhkasankoja kannellessa mieleen se eräskin sähkömainos...elä turroo, ota sähköt... Mutta on tämä turroominen useimmiten aika mukavaa kuitenkin.
puuta pallaa, vaikka on sähöttii..
VastaaPoista