Vanha luotettava emokanamme Phyllis teki sen taas. Joku nuorista
mustista kanoista halusi väen vängällä hautoa, joten sille
tehtiin pesä ja annettiin munat. Mutta "emmie oikeestaan haluakaan",
sanoi Musta, ja jätti munat kylmilleen. Kokeilin Phyllistä, ja se
adoptoi munat heti.
Laskettu aika oli toissapäivänä,
mutta vielä silloin ei kuulunut mitään. Kun olin siivoamassa kanalaa,
Phyllis ilmoitti haluavansa ulkoilemaan, joten pääsin
kurkkaamaan pesään, kun se vietti viidentoista minuutin kylpylälomaansa pihalla hiekkakasassa kuopsuttaen.
 |
| Haudontalämpimät kananmunat |
Eilen sitten kuului kanan alta vienoa
piipitystä. En tohtinut heti kurkata kanan alle ettei se häiriinny,
mutta tänään jo vähän kurkistin. Kolme reipasta piipittäjää oli jo kuoriutunut, saa nähdä tuleeko lopuistakin munista poikasia.
 |
| Kaksi piiperöä tuli näkyviin, kolmas jäi vielä mamman alle. |
Tästä se taas alkaa, kananmunan ja puuron keittely.
Ensimmäisinä päivinä tarjotaan vähän parempaa ja pehmeämpää ruokaa,
kunnes pojat siirtyvät poikasrehuun. Phyllis on erinomainen emo, se
opettaa poikasensa aina nopeasti omatoimisiksi. Tämä kuusivuotias emo on
tainnut tehdä poikaset joka vuosi, ellei kahdetkin parhaimpana vuonna.
 |
| Sieltä ne pojat kömpivät maailmaan. Näitä kuoria sitten siivotaan emon alta pois sitä mukaa kun poikaset kuoriutuvat. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti