Luomukonsteja tuholaistorjuntaan

Tässä ollaan vielä niin puhtaita, mutta kohta alkaa paperiin tarttua kaikenlaista lentävää ja kömpivää

Posti toi paketin Biotuksen liima-ansoja, niitä keltaisia. Nyt kun ensimmäiset kylvöt on tehty, ja osa taimista jo itänytkin, alkaa huusholliin tuppautua jos jonkinlaista pientä tihulaista. Tai jos ei ole vielä tuppautunut, niin jossain nurkan takana ne kuitenkin vaanivat.

Laitan kylvöksille aina suojaksi pienet kelta-ansat, ja joskus käytän niitä huonekasveillakin, jos seassa on öttiäisiä houkuttelevia kasveja. Kelta-ansoja käytetään oikeasti tuholaistarkkailuun, eli ammattiviljelmillä näitä voimakkaasti liimaisia papereita asetellaan kasvustojen sekaan, ja sitten lasketaan montako tihulaista löytyy per ruutu. Kun tietty määrä paperilla ylittyy, aletaan myrkytykset. Meidän luomutouhussa liima-ansoja käytetään suoraan torjuntaan, eli mitäpä noita ruutuja laskemaan, pääasia että öttiäiset jäävät liimaan kiinni ja lopettavat kasvien kiusaamisen.

Luomussa kun ei ole mahdollisuutta turvautua myrkkyihin, on käytettävä muita konsteja. Tuholaisten ilmaantuminen on yleensä merkki jonkinlaisesta epätasapainosta ympäristössä. Siksi tärkeintä on ennaltaehkäisy ja tietynlaisen "kauhun tasapainon" saavuttaminen. Ei ole tarkoitus päästä eroon tykkänään kaikista tihulaista, vaan tavoitteena on että terve kasvi kestää pienet hyökkäykset, ja että jokaiselle pikkupedolle löytyy oma vastustajansa.

Leppis on puutarhulin kaveri

Viime kesänä opin sellaisen tiedon, että kirvat talvehtivat tuomissa. No, äkkiä linnunpönttöjä tuomien lähistöille! Tänä talvena törmäsin sellaiseen tietoon, että leppäkertut viihtyisivät väinönputkissa.  Ensi kesäksi väinönputkea joka paikkaan!

Jokaiselle paikkansa

PS. Kuukalenteri tietää, että huomenna ja ylihuomenna on taas lehtipäivä. Pitänee kylvää steviat.