6.10.2014

Ekaa kertaa Käsityömessuilla

Maailmanhistorian ensimmäinen käsityömessureissu on nyt onnellisesti takana. Uskaltauduimme tänä vuonna varaamaan paikat sekä Tampereen että Seinäjoen käsityömessuille. Ensimmäinen keikka tehtiin viime viikonloppuna maapallon toiselle laidalle, Seinäjoelle, ja siellä asialla oli puutarhuli siskoineen. Maamies jäi kotiin istuttamaan valkosipulia.

Työniloa. Vai aitoa blondiutta?

Messuosaston rakentaminen on tarkkaa puuhaa.  Tila on pieni ja esille pitäisi saada tavaraa mahdollisimman paljon. Hyvä olisi myös jos myyjät mahtuisivat sisään osastolleen.

Esillepano alkaa hahmottua
Pohojammaa on puutarhulille  aika vierasta seutua. Kulttuurishokkiin ei oikein osannut varautua muuten kuin murretta mieleen palauttamalla.  Onneksi on tullut aikoinaan luettua paljon Antti Tuuria. Tuurihan on kirjoittanut kauniisti mm. Pohojammaan vanhoista ämmistä. Tai siis, kirjoittanut.

Jono kasvoi jo ennen aamuyhdeksää. Ihan pelotti.
 Ihan turhaan sitä kulttuurishokkia etukäteen jännitti.  Ihmiset olivat hyväntuulisia eivätkä tuntuneet pelkäävän, että nyt tuo torimuija alkaa väkisin myydä. Oli ilo asioida reippaiden pohjalaisten kanssa. Ihmiset katsoivat silmiin eivätkä pelänneet omituisia höpöttävää myyjää. Ja koska paikallisten puheenparsi oli niin mukavan kuuloista, asiakkaita piti puhututtaa ihan vartavasten tuota hassua  murretta kuullakseen.
Tötterömyyjä vaanii asiakkaita
Ehkä ihmisissä olikin myyjän näkökulmasta sellainen ero, että he tuntuivat oikein tykkäävän kontaktin ottamisesta ja siitä, että tuotteita alettiin heti esitellä. Kukaan ei kavahtanut kahta askelta taaksepäin, kun myyjä tervehti. Itäpuolella maatahan niin kuuluu tehdä, varmuuden vuoksi.
Äiti, ei riidelty yhtään vaikka oltiin näin ahtaasti 3 päivää.
 Messupäivien jälkeen illalla oli aikaa kulttuurille. Käytiin katsastamassa Lakeuren Risti ja Seinäjoen kaupunginkirjasto, kumpikin ulkopuolelta vain.  Hienoja olivat. Ja vaikka kirjasto näytti olevan vähän vinossa, niin kai se oli ihan tarkoituksella niin. Kulttuuria saatiin lisäksi maistella hotellissa molempina öinä, koska karaokebaarin ohjelma kantautui suoraan huoneeseen. Eipä tarvinnut itse lähteä viihtymään alakertaan. 
Kahvin voimalla jaksaa taas

Semmosia.
Tötterömetsää
Oman tötteröosaston lisäksi Väinölän luomutilan tötteröamppeleilla oli kunnia olla somistamassa Sisustussuunnittelu Nina Mäkelän suunnittelemaa, Jukka Rintalalle omistettua oleskelutilaa.



2 kommenttia:

  1. Teillä oli ihana osasto, oikein satumetsä!

    VastaaPoista
  2. Kiitos, ja tosi komea oli sullakin, eipä ole moista ennen nähty!

    VastaaPoista