Kukkapellollamme kasvaa joka kesä useita leikkokukkalajeja ja monenlaisia kuivakukkia. Kuivakukkien parhaimmistoon kuluu sini-ikiviuhko, latinaksi Limonium sinuatum, tuttavien kesken ikiviuhko.
 |
| Ikiviuhkossa on kaikkia värejä, kuvasta puuttuu vielä kirkas punainen |
Meillä se kylvetään yleensä maaliskuun lopulla. Tänä vuonna laitoin pienen määrän tulemaan vähän aiemmin kuin tavallisesti. Kokeillaanhan taas kerran, saisiko sen kukintaa aikaistettua. Ikiviuhko on hyvä kuivakukka, mutta se on myös mahdottoman hyvä tuorekimppujen täydentäjä, ns. täyttökukka. Siksi haluaisin saada sitä mahdollisimman aikaisin torimyyntiin. Useimmiten kukkia kuitenkin pääsee keräämään vasta heinäkuun lopulla.
 |
| Ah, heinäkuu! |
Ikiviuhko on melko helppo kasvatettava. Siemen on pieni, muttei kuitenkaan niin pieni, etteikö sitä saisi yksitellen kylvettyä. Siemen itää valossa, siksi kylvöastiat olisi hyvä saada parhaaseen mahdolliseen valoon. Multa kastellaan ensin kunnolla ja lisäksi vielä sumutetaan pinta. Siemenet kylvetään kostean mullan pinnalle, ja ne kostutetaan uudelleen varovasti sumuttamalla. Kylvöksen päälle levitetaään läpinäkyvä muovi, jonka alla multa pysyy kosteana. Muovia on hyvä käännellä muutaman kerran päivässä, ettei sen alle pääse muodostumaan hometta.
 |
| Vuorokauden ikäisiä pikkutaimia pitää vähän vahtia, etteivät ne pääse kuivumaan |
Jos olosuhteet ovat hyvät, siemen itää todella nopeasti, vuorokaudessa tai kahdessa. Koska siemen on ihan mullan päällä, se saattaa myös kuivua helposti. Siksi kylvöstä olisi hyvä sumutella varovasti monta kertaa päivässä. Kylvön jälkeen pitää siis olla heti tarkkana.
Ikiviuhko on kotoisin kuumilta alueilta, joten se kestää myös kuivuutta. Pikkutaimivaiheen jälkeen se kestää yllättävän hyvin myös kylmää. Ikiviuhkon kylvökennot joutuvatkin tilanpuutteen vuoksi useimmiten ensimmäisten joukossa ulos kasvihuoneen trooppisista olosuhteista. Ulkona niitä ei pysty suojaamaan sääolosuhteilta millään, mutta aina ne ovat siirrosta selvinneet.
 |
| Hiekkapelto ja hellepäivä. Joskus on usko vähän koetuksella, mutta aina pikkutaimet ovat istutusstressistä selvinneet. |
Kasvi kasvattaa ensin voikukkamaiset, melko isot lehdet. Kukkavarret kasvavat lehtiruusukkeen keskeltä, ja niitä tulee yhteen kasviin paljon. Tuntuu, että kukkavarsia kehittyy sitä enemmän, mitä enemmän niitä poimii. Yksittäiskasvina sini-ikiviuhko ei ehkä ole näyttävimmästä päästä, mutta laajoina alueina se on mukava väriläiskä missä tahansa kukkapenkissä. Tänä vuonna teemme pienen määrän ikiviuhkon taimia myös myyntiin, jos joku sattuu innostumaan kuivakukkaviljelystä.
 | |
