15.1.2021

Pihan perällä poika pulputtaa

Jahkailun jälkeen meille päätettiin viimeinkin ostaa lämpökompostori. Oikeastaan varsinainen sysäys kompostorin hankinnalle tapahtui kolme vuotta sitten, kun luovuimme kanoista. Aiemmin, kanojen aikaan, kaikki syömäkelpoinen keittiöjäte hävisi kuin huomaamatta rouvien suihin. Hankintaa hidasti myös se uskomus, että  #eihänmaallamitäänkompostoriatarvita ja #itehänsemmonenlaitepitäätehdä ja #kylläennenkinpärjättiinilman. Tämmöisistä ajatusharhoista on nyt luovuttu, ja  meillä viimeinkin pulputtaa kaupasta ostettu laite, jossa on peräti lämpömittarikin. 

Aerobin-lämpökompostori. Markkinoiden halvimpia, mutta ihan napakalta nuo osat vaikuttivat.  Tilavuus 200 litraa.

 

 Tammikuun pakkasilla (tänäänkin -27 astetta) on kyllä huonoin mahdollinen aika aloittaa kompostoiminen. Massan lämpeneminen ei ole mitenkään mahdollista, kun astia pysyy vajaana vielä pitkään. Mutta keräillään nyt keittiöstä tulevat ruoantähteet talven mittaan astiaan, laitetaan väliin multaa ja muuta kuiviketta, ja katsellaan miten lämpötila lähtee keväällä nousemaan. 

 Laitteessa on kaksi tyhjennysluukkua, joiden kautta pitäisi kompostorin alapäähän muodostuva puhdas, ravinteikas (toivottavasti!) kompostimulta pystyä tyhjentämään. Voin kyllä ihan kuvitella, millainen multavyöry luukkua avatessa lähtee pursuamaan. Ja hyvin on kuviteltavissa sekin, miten hankalaa luukku on enää sulkea tiiviisti, kun sen kerran avaa.  Siksi vempeleen alle laitettiin iso muovi suojaamaan lattiaa.


Saa nähdä, onko tuo huussin nurkka sittenkään hyvä paikka kompostorille.

 

Kompostorille mietittiin useampaakin paikkaa pihan perältä. Ohjeissa ei suositeltu vehkeen asentamista suoraan maan pinnalle. Tasaisen pohjan laatiminen kompostorin alle näin lumiseen aikaan ei olisi onnistunut, joten päätettiin sitten sijoittaa laite ulkohuussiin. Siellähän se on tasaisella alustalla ja suojassa lumelta. Katsotaan nyt, osuiko paikkavalinta oikeaan. Pakkaseltahan ulkohuussi ei toki suojaa, mutta lumeutumiselta kyllä. 


Siellä se poika pulputtaa.


Kyllä on kiva viedä keittiön ruoantähteet siistiin kompostiastiaan! Ja jos tuo kone vielä tuottaa oikeaa multaakin, niin onhan tässä taas yksi syy lisää odottaa kevättä!

 

 

 

 

 


What do you want to do ?
New mail
What do you want to do ?
New mail

2.1.2021

Tomaattilajikkeiden vertailua

Hyvää uutta vuotta! Talvisissa maisemissa on kiva kaivella esiin viime kesän valokuvia. Tässä pieniä muisteluja tomaattien parista.


 

Kesä 2020 oli oikein suotuisa tomaattien kasvattamiseen. Meillä oli vanhojen tuttujen lajikkeiden (Micro Tom, Kremser Perle, Hundreds and thousands) lisäksi muutama uusikin lajike.

Evakko

Tämä Karjalan siirtolaisten mukanaan tuoma pieni ja sitkeä tomaatti teki mahtavan sadon. Tomaatit olivat isoja ja kiinteitä ja hyvän makuisia. Sato alkoi aikaisin, johtuen varmasti siitäkin että kasvi jäi alle metrin korkuiseksi. Eli kun ei ole tarvis kasvattaa pituutta, voi panostaa satoon. Taimet  kasvoivat mukisematta muovisessa astiassaan, 3 kpl noin 50x80 cm tilassa. Evakko oli niin tukevavartinen, että tukeminen ei olisi ollut tarpeellista, mutta vanhasta muistista tuli sillekin tukikepit laitettua. Yritimme ottaa Evakosta omaa siementä, mutta siemenet olivat niin pikkuisia, että niitä oli todella vaikea erotella hedelmälihasta. Evakon siemeniä on saatavana Maatiaisesta. Annospussissa on ihan reilu määrä näitä pikkuriikkisiä siemeniä, ja jos ei kaikkia tarvitse, niin tomaatin siemenethän säilyvät hyvinä monta vuotta. Evakkoa tulee meillä taimimyyntiin tänäkin keväänä, oma kokemus ja asiakkaiden antama palaute oli niin hyvä.

Hyvin mahtui kolme Evakkoa tämmöisen muovipaljuun. Evakolla on tukeva varsi, se ei olisi välttämättä tarvinnut tukikeppejä, vaikka tomaatit olivat isoja ja painavia

 

Sibirjak

Täsäsäpä toinen helppo ja vähään tyytyvä tomaattilajike! Evakon lailla Sibirjak jäi alle metrin korkuiseksi. Se kasvoi lavassa taivasalla, ja alkoi tuottaa satoa aikaisin. Tomaatit olivat muhkeita ja kiinteälihaisia, ja niin painavia, että kasvin tukeminen oli ihan tarpeen. Sibirjak kestää huonojakin olosuhteita, ja sopii siksi ihan ulkona kasvatettavaksi. Se on myös niin matalakasvuinen, että sopisi hyvin esim. parvekkeelle. Muhkea ja ruokaisa tomaatti, jonka yhdessäkin tomaatissa riitää runsaasti syötävää. 

Sibirjakin lehdet jäivät vähän kalpeiksi, mutta satoa se tuotti silti hyvin. Tukikeppien lisäksi runkoa piti tukea takaseinään naruilla..


 Tiny Tim

Jostain syystä kuvittelin, että Tiny Tim olisi Micro Tomin kaltainen pieni, kapeakasvuinen ruukkutomaatti. Kasvun edistyessä sen oksat alkoivat kuitenkin hakeutua alaspäin, ja se alkoi näyttää yhä enemmän amppelitomaatilta. Oksia ei saanut tuettua ylös, joten osa alimmista oksista jäi ikävästi laahaamaan maata. Amppelissa roikkuen se olisi varmaankin päässyt paremmin oikeuksiinsa. Tomaatit olivat reilun peukalonpään kokoisia, ja satoa tuli kohtalaisesti - kun on tottunut kasvattamaan Hundreds & thousands -lajiketta, kaikki mikä jää vähäisemmäksi kuin se,  tuntuu vain "kohtuulliselta" .

 

Tiny Tim kasvoi matalana ja leveänä. Oksia yritettiin tukea vaikka millä konstein, mutta kypsyvät tomaatiti painoivat oksat aina maahan.  Ensi kerralla Tiny Tim pääsee roikkumaan amppeliin.

Tässä vertailun vuoksi Micro Tom. Varren pituus maks. 40 cm, mutta kokoonsa nähden tekee hurjan paljon tomaatteja.

 

 Hundreds and Thousands

Tämä amppelitomaatti ei ole koskaan pettänyt! Tomaatit ovat kyllä pieniä, mutta niitä tulee nimensä mukaisesti satoja, ellei jopa tuhansia! Istutamme isoon amppeliin 2-3 tainta. Alussa astia täytetään mullalla vain vähän puolen välin yli. Myöhemmin sitten lisätään multaa reunoihin asti. Tämä lajike ei anna satoa ihan ensimmäisten joukossa, mutta suojaisessa paikassa se sitten jatkaa myöhäiseen syksyyn saakka. Uusia pieniä, makeita tomaatteja kypsyy vielä kauan sen jälkeen, kun itse kasvi näyttää jo aivan kuolleelta. Kylvämme Hundredsit ensimmäisten joukossa. Ei haittaa, vaikka pikkutaimet  vähän venyisivätkin, nehän upotetaan istusvaiheessa kuitenkin melkein kokonaan mullan alle. 

 

Tässä itse kasvi  alkaa jo olla aika huonssa kunnossa, mutta satoa tulee vielä pitkään.

 

Zuckertraube

Tämä ihanan makuinen kirsikkatomaatti tuli valikoimaamme muutama vuosi sitten, ja sitä kasvatetaan ehdottomasti, jos vain siementä on saatavana. Kasvi kasvaa helposti 2 metrin pituiseksi, ja vaatii tuennan. Siihen tulee myös nopeasti sivuversoja, ja niitä kannattaa poistaa ahkerasti. Tomaatit kypsyvät nopeammin, kun aurinko pääsee lehvästön läpi, joten lehtiä ja sivuoksia tosiaan kannattaa poistaa kesän edetessä.


Zuckertraubesta kasvaa pitkä ronkelo. Astia on kaivettu osittain maahan, jolloin kastelu on helpompaa. Tässä ollaan jo syksyssä, ja suurin osa lehdistä on poistettu.Tomaatit kasvavat tertuissa. Syksyllä ne on näppärä kerätä tertuittain kypsymään sisälle. Yksi kypsä tomaatti kypsyttää nopeasti loputkin tertusta.  

What do you want to do ?
New mail
What do you want to do ?
New mail