29.12.2013

Kierrätystä ja ompelun tohinaa

Hui kamala, pankaa äkkiä se ovi kiinni!
Facebookissa on sellainenkin ryhmä kuin Tavara päivässä pois. Sen tarkoituksena on turhan rojun hävittäminen ihmisten nurkista. Sen innoittamana, ja loman kunniaksi, päätin ruveta raivaamaan yhtä vinttikomeroistamme. Lähinnä vaatetavaraa täynnä oleva komero vaati pari tuumaustaukoa ennen kuin uskaltauduin toimeen. Mutta pian suunnitelma selkiytyi. Yksi säkki kirpparille lahjoitettaville, yksi matonkuteiksi kelpaaville, ja yksi lumpuille. Ihan helppoa! Sen kun nakkelee vaan tavarat säkkeihin ja raahaa ne alakertaan kuljetusta odottamaan. Miksen ole tehnyt tätä jo aiemmin?

Vinttikomero tyhjeni vauhdilla, kun taas kuisti alkoi täyttyä hälyttävästi. Auto ei tietenkään ollut kotona, että olisi heti voinut lähteä saalista roudaamaan. Ja siinä se virhe tapahtui: tuli vilkaistua vähän tarkemmin säkkien sisälle. Ei mutta... täällähän on näin hyviä kankaita. Näistähän voisi tehdä vielä vaikka mitä. Eihän näitä nyt voi pois heittää. No ei lumpuiksi ainakaan. Näistähän tekee vaikka kuinka monta tuota noin, vaikka tilkkutyötä.

Ja niinhän siinä kävi. Oli otettava ompelukone esille ja ruvettava surraamaan.
Ensin leikellään suikaleita
Hirsipuutekniikalla hirsimökkitekniikalla on mielestäni kaikkein helpointa tehdä tilkkutöitä. Tarvitaan vain sakset ja ompelukone. No, lankoja ja kangasta tietenkin, mutta korostan, että mittanauha, viivoitin ja nuppineulat ovat tässä aivan turhia kapistuksia (viivoitinhan on jo sananakin just tuollainen turhantärkeä jäykistelijä). Saksilla vaan leikellään eri levyisiä ja -pituisia suikaleita, ja ommellaan niitä yhteen. Tosi helppoa ja mukavaa! Ja sopii erityisesti tällaiselle nopeantoiminnan ihmiselle. Olen kyllä kuullut, että tilkkutöitä voi tehdä niinkin, että suunnittelee värit, laskee montako tilkkua ja minkä kokoisia tarvitaan, ja vieläpä silittää ompelukset siisteiksi - ei sovi meikäläiselle.
Näistä aloitetaan
Ensin leikataan pari ihan pientä neliötä ja ommellaan ne yhteen. Tämä tekniikka on siitäkin mukava, että ompeluksessa voi hyödyntää tosi pieniä kangaspalasia. Minusta tilkkutöiden tekemisessä on sama idea kuin räsymatoissa, eli tarkoitus on hyödyntää vanhoja kankaita. Ei tulisi mieleenkään ostaa tilkkutöitä varten kangasta ja leikellä se palasiksi, uudelleen ompelemista varten. Tässä leikkelin omia vanhoja paitojani suikaleiksi. Niistä ei oikein viitsi matonkuiteitakaan leikata, kun kangasta tulee niin vähän yhdestä paidasta. Mutta tilkkutöihin yksi paita antaa jo hirmuisen määrän materiaalia!

Vanhoja vaatteita silputessani ja ommellessani tuli mieleen, että voisi olla kiva joulu- tai syntymäpäivälahja ommella tilkkutyö lahjansaajan omista vanhoista vaatteista. Lapselle torkkupeitto niistä omista rakkaista pieneksi jääneista lempparivaatteista...Paremminhan tilkut erottuvat ja tuovat muistoja mieleen kuin räsymaton kapeat raidat. Jokohan tästä on ruvettava ensi joulun lahjoja ompelemaan.
Kolmas tilkku
 Tässä työssä ensimmäiset tilkut olivat vain noin 5x5 cm kokoisia. Neliön koko alkaa kasvaa nopeasti, kun kolmas tilkkukin on jo 10 cm pitkä. Leveys saa vaihdella ihan vapaasti. Kapeat suikaleet tekevät neliöistä jotenkin elävämmän näköisiä.
Neljäs, musta suikale on liian pitkä, mutta ommellaan se ensin kiinni ja leikataan sitten liiat pois.
Neliöiden kokoamisessa saa käyttää mielikuvitusta, ja sommitella kankaat värin perusteella. Kannattaa käyttää aika lailla samanlaisia kankaita. Työhön saattaa tulla kupruja, jos ompelee vierekkäin paksua ja velttoa kangasta.
Ensimmäinen neliö on valmis. Hirsimökkikuvio erottuu tässä aika hyvin.
 Neliöistäni tuli noin 40x40 cm kokoisia. Neliöitä alkoi olla jo muutama kasassa, ja oli aika ruveta suunnittelemaan, mitä niistä tekisi.
Jäykkä punainen huonekalukangas tekee neliöistä ryhdikkäitä

Kehystelin neliöt huonekalukankaiden palasilla. Olin saanut niitä säkillisen ystävältäni, ja säkistä onkin iloa riittänyt moneen ompelustyöhön. Ensimmäisinä siitä säkistä olin jo ommellut pois kaikki hillityt maanläheiset värit, ja nyt jäljellä oli enää reipasta punaista ja sinistä. Vähän pelotti niin räikeitä värejä ottaa käyttöön, mutta rohkeasti kehystelin neliöt näillä itselleni vieraammilla kirkkailla väreillä.
La voilá! Tulipa iloisen värisiä neliöitä!
Neliöistä tuli niin suuria ja innostuin tekemään niitä niin paljon, että yhteenompelemalla niistä saisi jo aika ison kankaan. Niinpä päätin tehdä niistä sohvanpäällisen. Neliöitä toisiinsa kiinni vaan, ja jos jostain jää kangas lyhyeksi niin uudella suikaleella voi paikata puuttuvat osat.
Vintille luotu järjestys aiheutti lievää epäjärjestystä keittiön puolella

Työ joutui ja vaikka uupumus välillä iskikin, kävi selväksi että vintiltä alas roudattu lumppusäkki, tai ainakin osa siitä, tulee siirtymään vähin äänin takaisin vintille. Tilkkujen ompeleminen on niin nopeaa ja mukavaa, että tokihan nyt jonkinlainen varmuusvarasto on säilytettävä seuraavaa tilkkutyökuumetta varten.
Tässä vielä järjestellään neliöitä
Valmista tuli! Eikä mennyt kauan.

2 kommenttia:

  1. Onpa hieno peitto! Ihanan luovaa tekemistä ja miekii tykkään tuollasesta ei niin millintarkasta touhusta. Tekisi ihan mieli itsekin kokeilla! Mutta pitänee ensin lopetella nuo entiset rojektit...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän tässä just on hidasteena, kun on näitä rojekteja rojektien päällä....mutta onneksi välillä sattuu aika, paikka ja materiaalit olemaan samassa paikassa yhtä aikaa!

      Poista